Pirrrta sentään

Viileänä sadepäivänä kaivoin langanjämät esiin ja opettelin pirtanauhan tekoa. Onneksi harjoittelin ennen kuin opetan kummitytölle. Nettiä taas tarvittiin ja pohdiskelua tyttären kanssa. Miesväkeä ymmärrettävästi nauratti, kun sidoin itseni ja pirtalankani ruokapöydän jalkaan. Vyötäkin tarvittiin. Alkoi ottaa artesaanin luonnon päälle, kun ei vaan sujunut. Noin viides kokeilu alkoi tuottaa tulosta.