Aloittaisinko kliseellä "aina vaan mielenkiintoisempaa"? Milloin tämä kuherruskuukausi / nämä kuherruskuukaudet loppuvat? Toivottavasti ei koskaan!
Tolkuttoman ahkera olen ollut, hikke mikä hikke. Välillä koitan jo hillitä itseäni, etten ärsyttäisi varsinkaan nuorimpia opiskelijoita. Tosin kyllä hekin välillä ärsyttävät minua, vaikka etupäässä otankin huumorilla kaiken mikä ihmetyttää. No, ei siitä sen enempää, olenhan porukan äiti-ikäluokkaa. Ja toki kaikenikäisistä löytyy myös tosi hyviä tyyppejä!
Viikon teki mielekkääksi sekin, että ensimmäisen jakson työt alkavat valmistua (on vähän pakkokin, jakso loppuu pian!) ja huomaa siis, että ahkeruus palkitaan. Painaminen taitaa olla mun juttu. Siinä on paljon samaa kuin grafiikassa, jota olen harrastanut pitkään. Tässä on vain lisäbonuksena se uusi ulottuvuus, että samasta painokuosista voi tehdä niin hurjan monenlaisia ja -värisiä tuotteita. Tähän mennessä olen kokeillut seuraavia:
t-paita, kassi, kamerapussukka, kirjankannet, tulitikkurasia, pyyhe, kaitaliina, pieni seinätekstiili ja olikohan niitä vielä jotain?
Torstainen Habitare-päivä oli antoisa ja tervetullutta vaihtelua.
Perjantaina koin ensimmäisen kerran ymmärtäväni asioita Photoshopin puitteissa. Hauska leikkikalu, varmaan oiva työkalukin.
Teki myös tosi hyvää laiskotella viikonloppu saaristossa, kaunista oli jälleen kerran. Lauantai-iltapäivänä oli kyllä kuitenkin PAKKO kaivaa vesivärit esiin ja ruveta luonnostelemaan - samalla kun paras kaverini ja puolisoni (siis yksi ja sama henkilö) imuroi autoani. Siihen en vaan ole saanut tartuttua, vaikka voisin kyllä pinnoittaa auton uudestaan vaikka kaislakuosillani!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti