Otsikon loppuosa viittaa alkavaan syyslomaviikkoon. Kovasti tekisi mieli mennä kangasta painamaan tai mattoa kutomaan, kun vaan ovesta pääsisi sisään ilman hälytystä. Kyllä mä vielä jonkun keinon keksin. Ja ainahan kotona voi askarrella...
Keskiviikkona tosiaan oli koko ammattiopistolla avoimet ovet. Päivällä kymmenittäin peruskoulun ysejä, tuttuja naamoja sekä oppilaissa että opettajissa. Osa varmaan ihmetteli, mitä minä täällä teen. Illalla tuli sukua ja ystäviä, oli hauska näyttää työtiloja ja töitä. Töitten esillepano olikin alkuviikosta todellista taidetta. Kyllä mullakin mieestäni on silmää, mutta en ollenkaan ymmärtänyt, että se on niiin tarkkaa.
Torstaina pähkäiltiin taas sitä yritysasiaa. Onneksi porukassamme on nuoria hauskoja ja tehokkaita mimmejä, joten homma eteni hyvin ja firmakin tuli rekisteröityä.
KULTAKALA JA VALAS NY
Tästä yrityksestä tulette vielä kuulemaan!
Kuten Facebookissakin varoitin, vaviskaa kaikki Lounais-Suomen joulumyyjäiset, tulemme ja valloitamme sydämenne ja kukkaronne!
Jotenkin tämäkin taas tuntuu (vain) hauskalta leikiltä, mutta sehän tässä hienoa onkin, että leikin varjolla voi samalla oppia ihan oikeasti paljon uutta. Onhan se nyt fiksua tietää jotain liike-elämästäkin, vaikkei koskaan yrittäjäksi ryhtyisikään.
Perjantaina oli kyllä todella mukavaa päästä taas itse asiaan eli kangaspuille. Tiedän nyt suunnilleen millainen ensimmäinen mattoni tulee olemaan. Loman jälkeen päästään varmaan tilaamaan materiaalia ja sitten onkin edessä pari tiivistä kutomisviikkoa. Vieläkään ei paljastunut mikä tämä kilpailu on, johon valkoiset mattomme muhkeine muotoineen osallistuvat. Oli muuten uusi elämys, kun luin Taito-lehteä ja ymmärsin, mitä mustavalkoinen ruudukko ohjesivulla tarkoitti. Olen oppinut uuden kielen: osasin lukea neuleen rakennetta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti