Sillisalaattia

Tämä Ulla Pohjolan taideteos toi jollekin mieleen minut, mutta olen oppinut olemaan salaperäinen opiskelija. Onkohan kuva väärin päin, kun harvemmin ehdin makuuasentoon, mitä nyt joskus uusia kujeita ideoidessa!

Sillisalaattia oli tämä viikko, mutta ihan ok silliä.

Maanantaina lähdin sisustussuunniteluporukan kanssa Vallila Interioriin koko päiväksi. Olipa mielenkiintoista! Sinnekään ei tavalisena tallaajana ja turistina pääsisi tai ei ainakaan tulisi mentyä. Ihan ensimmäiseksi tutustuimme Kehaan, eli mattojen maahantuontiin. Aivan mahtavia PINTOJA, niitähän tässä on koetettu löytää omaankin mattoon. Ihan muutaman mattoidean taas sain ja kasapäin upeita esitteitä. Linkkivinkkeihin olen lisännyt oman Vallila-osion, jos joku potentiaalinen lukija jaksaa olla niiiiin kiinnostunut. Olisi se vaan upeaa nähdä miten esim. vanhassa ja perinteikkäässä sveitsiläisfirmassa kudotaan mattoja tänään ja tulevaisuudessa! Varteenotettava vaihtoehto Milanon messuille t ai Intian kankaille... Riippuu myyjäistuloista, hah hah haa.

Tiistai (vai oliko se keskiviikko) meni taas kokonaan NY-yrityksen puitteissa. Paljon mielenkiintoista siinäkin oppii, mutta lienee luonnollista että me työelämässä jo ryvettyneet mielummin hyörisimme kangaspuitten äärellä. Ja mitäköhän olisi sellainen ihan tavallinen, oikea kuvis, vai onko sellaista olemassakaan?
Yrityspuuhien puitteissa olen huomannut, että olen edelleen toosi huono istumaan kokouksissa. Luulisin olevani sosiaalinen, mutta hommat haluaisin tehdä aika omassa rauhassa, niin se vaan on.

Torstain atk:ssa oli mukavaa, kun opeteltiin ohjelmaa (powerpoint), josta jo tiesin jotain. Ja olin miettinyt valmiiksi sen muotoilijaesittelyn ja ottanut kuvia Salossa ja Hirvensalossa lomaviikolla. Siis Hannu Konola: lasitaiteilija. Siinäkin muuten aikuisella iällä amattia vaihtanut immeinen. Ja ilmeisen hauska sellainen.

Kovasti on selvitelty lähialueiden loppuvuoden myyjäisiä. Muutamaan varmaan mennäänkin porukalla, toivottavasti on jotain hauskaa ja värikästä myytävääkin! Ja miksei olisi!
Annoimme NY:ssä itsellemme kotiläksyjä viikonlopuksi, tarttis kuulemma esiintyä maailmalle tulevana torstaina. Vielä perjantai-iltapäivällä menin kirjastoon lukemaan uutta Taito-lehteä ja voi ei kun sain taas ideoita. Sillä seurauksella, että kun samana iltana rupesin taas keittiössä askartelemaan oli puolison ilme näkemisen arvoinen. HÄN EHDOTTI MINULLE NOBELIN-PALKINTOA! En tiennytkään, että niitä jaetaan myös askartelijoille!

Ai niin viikon vitsi: sain alkuviikosta tekstarin "tervetuloa kemianliittoon" ja ihan totta, pari päivää myöhemmin postiakin sieltä. Tämä liittyi jotenkin siihen, että olen liittynyt SAKKI-ry:hyn saadakseni mm. VR:n alennukset ja Sakilla taas on jokin kytky kyseiseen liittoon. Tänään kyllä kertasinkin mikä on atomi, protoni, elektroni, neutroni jne, mutta se liittyi kyllä erääseen kasiluokkalaiseen.

On muuten ollut yllättävää huomata, että facebookista on oikeasti hyötyä, siellä meidän suuri firmamme keskustelee yöt ja päivät, arjet ja viikonloput.