Enpä olisi vielä aamulla uskonut, että muutaman tunnin päästä olen pystyttämässä jurttaa, nomadien paimentolaistelttaa. Sellainen on rakennettu koulullamme vuonna 1995 ja aina välillä se on jonnekin pystytetty, nyt koulun aulaan. Taiteilija, huopatöistäänkin tunnettu Tuula Nikulainen tuli opastamaan jurtan pystytyksessä. Seuraavaksi hän vie jurtan Norjaan kutsunäyttelyyn. Näin homma eteni:
Tässä vielä muutama herkullinen yksityskohta:
tiistai 14. syyskuuta 2010
maanantai 13. syyskuuta 2010
Graafista suunnittelua
Kuten kuvat kertovat, olen tämän(kin) päivän treenannut julisteiden ja esitteiden tekoa rakkaalla Photoshopilla. Tekstit olen vetäissyt hihasta, joten älkää vaan ottako liian vakavasti. Tämä oli muuten mukavaa ja mukaansatempaavaa ja parista tikullisesta omia kuvia ei ollut lainkaan haittaa.
lauantai 11. syyskuuta 2010
Veturitalliin!
Käy ihmeessä Salon taidemuseo Veturitallissa! Heikki Willamon luontokuvia "Autiot talot", hienoja tunnelmia ja eläimellistä huumoria. Museossa myös monenlaista ekotaidetta, mm. hirvenpapanoista taiteiltu riippumatto ja kenkiä puolukanlehdistä ja kalanevistä.
Perjantaina kokeilin myös kala- ja kiemurakuosia kangaspuilla.
Perjantaina kokeilin myös kala- ja kiemurakuosia kangaspuilla.
torstai 9. syyskuuta 2010
Ei mitään uutta auringon alla
...eli lisää valokuvia ja atk-kokeiluja kangaspuilla. Ai niin, ja koepainoin ikkunaprinttiäni. Olisin kyllä jo valmis johonkin uuteen ja aivan kyllästynyt nuorison saamattomuuteen. Tehokkuus on kivaa!
maanantai 6. syyskuuta 2010
Näpertelyä
Tässä vielä yksi tuftaus, joka ei ehtinyt rantakuvauksiin.
Sekä kaulakoruja jollekin, joskus, jossakin, materiaaleina lasi, puu, muovi.
Sekä kaulakoruja jollekin, joskus, jossakin, materiaaleina lasi, puu, muovi.
torstai 2. syyskuuta 2010
Ilta-auringossa
Täytyy myöntää, että olin taas lapsellisen innostunut, kun kuvasin ryijyjäni Vuohensaaressa eilen illalla.
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
Syksyn väriloistoa
Syksyn väriloistoa löytyy parhaiten luonnosta, mutta voihan sitä jäljitellä.
Tänään tein yli metrin kokeiluja atk-ohjatuilla kangaspuilla. Tein köynnösmallista vähän juhlavamman version kultalangalla, merimerkit näyttivät mielenkiintoisilta nurjaltakin. Kuvan huivikokeiluissa on siiman näköistä lankaa, joka parhaillaan katoaa (eli liukenee veteen) pesukoneessa ja jäljelle jää pelkkä loimilanka.
Niinilanka (ei kyllä ollut aitoa niintä) toimi hyvin tuftatessa. Tosin se on yllättävän hikistä puuhaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)